Alku ja tutustuminen...

Lauantai illalla soitin Tarzanin yhteyshenkilölle ja sain häneltä hoitokodin numeron. Kiire olisi, koska Tarzania oltiin jo käyty katsomassa ja kaksi muuta perhettä odotti vastausta. Meitä pidettiin mahdollisena, koska meillä oli koira kokemusta ja meillä oli tarjota jotain mitä Tarzanin koettiin todella tarvitsevan...  Tarzan poti suurta eroahdistusta ja hänellä oli siihen lääkkeet. Meillä hän ei joutuisi olemaan yksin pitkien työpäivien aikaa, koska minä olen kotona.

Seuraavana päivänä 11.2.2008 siis hyppäsimme nuorimmaisen ja Samun kanssa autoon ja käänsimme nokan kohti Turkua. Tunteet olivat sekavat, mutta silti oli varma tunne, että pystymme tarjoamaan tälle koiralle sen, mitä hän tarvitsee. Minua hirvitti koko ja mieheni sanoi, että luuli paljon suuremmaksi. Niin ne kuvat hämäävät. Samu tuli siellä hyvin toimeen kaikkien kanssa. Tarzan vietti siellä päiviä muiden koirien ja kissojen kanssa ja oli mahdottoman "kiinnittynyt" hänet suomeen tuoneeseen naishenkilöön. Siksi Tarzania oli pidetty monessa mukanakin, koska Tarzan oli ahdistunut kovasti muuten.  Automatkalla kotiin keskustelimme mieheni kanssa realiteeteista ja halusimme koiran meille asumaan.

 Korvat

Ihmettelin Tarzanin tavatessani hänen kipeää korvaa ja Tarzan olikin ollut melkein kolme viikkoa antibioottikuurilla. Seuraavana päivänä sainkin sitten puhelin, että voi olla ettei korvaa saada terveeksi. Lääkkeitä oli syöty jo sen verran kauan ja korva ei ollut parantunut. Kun ei kenelläkään ole tietoa kuinka kauan tulehdus on ollut ja korvaa oli vaikea hoitaa, koska Tarzan oli joka kerta huutanut niin kovaa. Lääkärikin myöhemmin minulle soittaessa kertoi, että oli kirjattu ylös koiran huutaneen kovin korvaa katsoessa. Siihen oli vaikea edes koskea.. Saattoi siis olla, ettei sitä saa parannettua lääkkeillä.. Keskiviikkona olisi lääkäri ja perjantaiksi saatiin aika nukutukseen ja korvien puhdistukseen. Ei siis voinut muuta kuin odottaa. Soitin täälläkin eläinlääkäriin ja kysyin neuvoja ja mielipidettä asiaan... Ja odotimme ja odotimme ja ajattelimme ja haaveilimme ja pelkäsimme ja olimme harmissammekin..

Keskiviikkona sain sitten puhelun että viljely tulehdukseen oli tehty ja kyllä oli olemassa oikeanlaiset antibiootit. Siitä alkoikin säntäily kotona kaikilla eri suuntiin. Piti tulostaa luovutus-sopimukset, jotka normaalisti lähetetään yhdistykselle. Me saimme luvan jättää ne Tarzanin väliaikaiskotiin. Hihna piti kaivaa kaapista, jossa minulla on tallessa edesmenneen koiran hyväkuntoisia tarvikkeita. Pieneltä Samulta ei voinut mitään lainata... Apua, mietin vain, kait näistä joku mahtauu päänympärille.. Kotia vähän kuntoon, matkalla saattoi syödä. Niin hyppäsimme autoon ja lähdimme jännittyneenä ajamaan koiranhakuun.

Tarzanin kotiintulo

Saimme mukaamme vähän tuttuja Tarzanin siellä syömiä koiran-nappuloita ja lääkkeitä ohjeineen. Toinen pannoista oli oikean kokoinen ja sitten ulos. Jännitin, kuinka onnistuu, kun Tarzan oli ollut siellä niin kiintynyt. Tarzan hyppäsi pissattuaan ensin autoon ja matka alkoi kotia kohti... Alkumatkan Tarzan piti tarkkaan silmällä mihin meni. Tutki ja haisteli koko autoa, läähättikin, haistoi kaikkia ja peruutti lopulta vaihvihkaa kuusi-vuotiaamme syliin. Hämmästyttävän hyvin meni matka ja olin iloinen. Kotiin tultua vein yksin pissalle. Olin vähän kauhuissani: Tarzan veti ja hötkyili ihan kauheasti, vaikka olin saanut käsityksen hänen helposta ulkoiluttamisesta. Tulimme sisään ja kaikki ottivat hyvin vastaan. Tarzan tutki paikkoja, läähätti, oli selvästi ihmeissään, ja tutki paikkoja. Myöhemmin otin molemmat koirat ja lähdin pidemmälle lenkille ulos. Ajattelin, että nyt on nähtävä kuinka tämä menee, koska huomenna minulla on jo muutakin porukkaa ulkoillessa mukana ja Tarzania ei voinut mihinkään jättää. Hän kulki kaikkialla nyt minun perässäni. Tarzan kulki hienosti. Oli helpottunut ja tyytyväinen olo. Tarzan käveli luonnostaan oikealla puolella ja Samu vasemmalla. Lenkki meni hyvin. Kotona Tarzan oli kiinnostunut ja ihastunut olohuoneemme ryijymattoon... Ensimmäinen hänen lämmin ajatus meidän kanssamme kohdistui tähän mattoomme.